Aihe: Brownies

Biletarjottavia

Ystävät ovat elämän suola. Viihdyn aika paljon yksikseni, mutta jos ei koskaan tapaisi ketään, tulisi ihan höperöksi ja ahdistuisi ihan kyvyttömäksi olioksi. Kaikkien kouluvuosien, opiskeluiden, vaihtojen ynnä muiden juttujen lomassa ystäviä on tullut ja mennyt. Osa on jäänyt elämääni, osa on kaikonnut teille tietämättömille, osa on kavereina Facebookissa (joista suurimman osan tekemiset olen poistanut news feedistäni) ja pienestä osasta on tullut minulle todella tärkeitä.

Ala-ja yläasteilta minulle ei ole jäänyt ketään kavereita, joiden kanssa olisin tekemisissä, mutta hyväksyn kyllä heiltä fb-kutsut ja moikkaan kadulla. Lukiosta jäi neljä kaveria, joiden kanssa yritänyt olla yhteydessä säännöllisin väliajoin, ja sitten Kauppiksessa olen tutustunut vaikka kehen. Suurin osa heistä on jäänyt puolitutuiksi, joiden kanssa moikkaillaan ja vaihdetaan kuulumisia eri tapahtumissa, mutta joiden kanssa yhteydenpito tulee luultavimmin loppumaan valmistumisen jälkeen. Sääli sinänsä. Niinpä tässä olen yhden toisen kaverin kanssa päättänyt ruveta tapaamaan tiettyjä ihmisiä KY-juttujen ulkopuolella, jotta sitten sitä voisi jatkaa myös valmistumisen jälkeen (joka tässä kohta koittaa meille kaikille).

Turtle pumpkin pie

Uusin tyyppeihin on aina mahtavaa tutustua ja olenkin tässä parin vuoden aikana ystävystynyt yhden kaverini kautta yhteen kaveriporukkaan, jotka ovat olleet samoissa opinahjoissa teineinä ja joista on sitten pariutumisen kautta muodostunut ryhmä, jonka jäseniä enemmän tai vähemmän tapaa kaverin ja hänen poikaystävänsä juhlissa. Tähän olen nyt koonnut kollaasinomaisesti kaikenlaisia juttuja, joita on ollut tarjottavana/olen tehnyt bileisiin ja muihin juttuihin. Yläkuvassa on kokoelma viime syksyn yhteisissä synttäribileissä olleista tarjottavista, ja tuossa yläpuolella sinne tekemästäni kurpitsajälkkäristä. Vai oliko ne polttarit? Nyt lyö tyhjää… Mutta joka tapauksessa. Tässähän menee kaikki juhlat sekaisin, kun niitä on niin paljon, hehheh…

Tuo piiras/kakku/whatnot oli kyllä vähän outo, vaikka periaatteessa ihan hyvän makuinen ja helppo tehdä. Keksipohja, kurpitsasosetta ja valmista vaniljamoussejauhetta sekä kinuskikastiketta. Mutta taidan ihan oikeasti jättää ne hemmetin kurpitsasoseet ihan suosiolla leipiin enkä tunge niitä jälkkäreihin. Paitsi se yksi kurpitsajuttu on vielä kokeilematta…No, sitten ensi syksynä.

Yläkuvan ohje täältä.

Tein myös joskus brownieta. Olisiko ollut polttareiden jälkitunnelmiin? Eikä ollut, koska nämä browniithan näkyy tuolla yläkuvassa. Vai kummat bileet tässä oli kyseessä? No, aivan sama tässä vaiheessa. Tässä on myös pitänyt miettiä leipomuksia ja lahjaa ensi viikon lauantain bileisiin, ja siihen voi aivan helposti käyttää sitä aikaa, joka kuuluisi graduun tai vaikka imurointiin…

Tuorejuustobrownies

Tähän postiin laitan pari kappaletta brownieta, joiden teko oli melkein unohtunut…Tai no, toisen on. Mutta tämän minä muistan, tein niitä Euroviisujen kisakatsomoon, jonka pidimme kaverien kesken. Samalla meillä oli meneillään pieni Euroviisu-juomapeli, koska eihän sitä menoa nyt kestä selvinpäin… Löysin tässä vielä säännötkin sähköpostista, kun minä olin paras valttikortti tulostamaan ne…töissä. Piti mennä äkkiä pelastamaan paperi kopiokoneesta.

Juomapelissä saa todellakin juoda, koska mukana on kaikki isoimmat kliseet. Säännöt on jopa jaettu juontajiin, esityksiin (jotka on vielä jaettu omiksi alaosikseen) ja maakohtaisiin sääntöihin. Kuten “Preview-videossa ei ole mitään pointtia ja/tai on puhdas isäntämaan turismimainos” (kaikki), “Esiintyjällä on karvainen rinta” (varmasti!), “Modulaatio laulun lopussa” (aina), “Tanssijat breikkaavat”, “Laulaja/t iskee silmää kameralla” “Maa, jolla on 0 pistettä saa ensimmäiset pisteensä” ja tietysti “Juoma loppuun: Suomi ei saa ainuttakaan pistettä”. Tässä vaiheessa ei enää oltu ihan aina kartalla, että koska juodaan, mikä saattaa olla ihan hyvä, koska sitä juomalasia olisi saanut käydä täyttämässä aika tiuhaan…

Öhm, niin, ne browniet? Hyviä, kuten tuorejuustobrowniet aina. Käyttämäni tuorejuusto oli appelsiinituorejuustoa, josta jäi vielä jäljelle ja siitähän piti tehdä…

Appelsiiniset tuorejuustokeksit

Tuorejuustokeksejä. Näistä tuli ihanan sitrushedelmäiset ja toooooosi pehmeitä ja sitkeitä. Nams! Tykkään just enemmän sitkeistä ku rapeista kekseistä, ja se onkin aika herkkä juttu osata ottaa ne keksit ulos ajoissa, koska ne vielä kypsyy uunista oton jälkeenkin. Olen tehnyt näitä jo monta kertaa, hmm, ensi kerralla voisi kokeilla lisätä kaakaojauhetta.

Tuorejuustobrowniet II

Vähän noloa tunnustaa, mutten ole nyt yhtään kartalla, miksi tein nämä. Kääk! Nähtävästi tein nämä 13.5., koska se lukee ottamispäivänä tietokoneeni kuvakansiossa, muttei siinä voi olla järkeä, koska asuin sillon vielä iskällä! Ja vein näitä vielä muistaakseni töihin juuri ennen juhannusta… Ehkä tein niitä kaverieni tupareihin? Pitäisi ehkä laittaa näitä kuvia heti tänne blogiin ja kirjoittaa jotain muistiinpanoja. Mutta ehkä asia on sama, kuin kengissä, eli jos et muista kaikkia kenkiäsi, sinulla on niitä ainakin tarpeellinen määrä. Leipomiseen asiaa voi soveltaa toteamalla, että leivot tarpeeksi, jos et muista kaikkea leipomaasi.

Kevät on täällä! Tänään oli melkein 10 astetta lämmintä, upea auringonpaiste (kuten eilenkin), hiekkoja puhdistetaan kaduilta eli kohta pääsee pyörän selkään (heti, kun iskä huoltaa sen, krhm…), kukat alkaa kukkia, koiranp*t paljastuu… Ja parasta onkin, koska kevät on myöhässä varmaan kuukauden! Toivottavasti vaalien jälkeen alkaa lämpimämmät ja aurinkoisemmat ajat, ihan kirjaimellisesti.

Tänään oli äitini syntymäpäivät, mutta siihen liittyvän jälkkärin bloggaan vasta….hmm, joskus. Sitä ennen laitan ulos muutamat erilaiset pikasämpylät.

Vegaaniset kurpitsasämpylät

Oho, mähän tein nämä sämpylät jo tammikuun lopussa tai joskus tammikuun puolessavälissä… Oho. No, anyhoo. Tein nämä siis sitä varten, kun lupasin viedä kaverini ja hänen vegaanipoikaystävänsä kentälle kaverini suunnatessa vaihtoon poikaystävän kotikaupunkiin. Jottei heidän olisi siis tarvinnut Helsingistä lähteä aamulla aikaisin bussilla ehtiäkseen klo yhdeksän aamukoneeseen, lupasin heidän voivan nukkua yönsä Korsossa ja sitten saavan aamulla kyydin kentälle. (Päätin kertoa heille vasta kentällä, etten ollut ajanut autoa kuin ennen vaihtoani eli viime vuonna joskus kesällä. Mutta ihan hyvin meni! )

Kyseessä ovat siis vegaaniset sämpylät, joihin tulee kurpistasosetta. Melkoisen addiktoivia. Pitää taas jossain vaiheessa tehdä näitä uudestaan! Ikävä kyllä en tiedä enää, mistä otin reseptin, koska omassa reseptikokoelmassani on vaan normaaleja kurpitsamuffiniohjeita ja mä kyllä varmasti tein näistä vegaaneja! Niin hönö en sentään ole. No, ehkä se ohje löytyy. Sitä ennen täytyy tuuntata noita omia ohjeita.

Ruissämpylät

Ja taas sarjassamme “En muista, mistä nappasin näiden reseptin”. Pitäisi varmaan tehdä uusi tagi, “Ei reseptiä” tai vastaavaa… Ei siis MITÄÄN muistikuvaa, oliko se netti vai kirja vai joku ruokalehtinen. Huoh. Tein nämä itse asiassa samaan aikaan kuin noita juttuja tädin tullessa kylään, mutten laittanut näitä tarjolle. Curry-maustetta mä näihin laitoin ja tietty ruisjauhoja… Ja loput iskän parmesanjuustoköntistä, jottei se menis homeeseen. Waste not. No, ehkä mä tänkin ohjeen joskus löydän jostain. Mielessä siintää myös, että joskus pitää kokeilla tehdä sellaista hapatettua ruisleipää, jonka tekoon menee neljä päivää. Mmm…

Gluteenittomat browniet

Näihin mulla on resepti, wo-hoo! Nää on gluteenittomia brownieta, joihin käytetty jauho on mantelijauhoa. (Vaikka ohjeessa lukeekin hasselpähkinäjauho). Kaapissa oli pussi mantelijauhoa ja tilaisuushan tekee leipurin, hih hih. Iskä vaan hermostu, koska taas käytin näihin niitä kalliihkoja Fazerin mansikka- ja sitruunajogurttikonvehteja. Oops. Ohjeen mukaan näihin siis tulee murskattuja hasselpähkinöitä ja suklaata, mutta näitähän nyt voi vaihdella. Tuloksena oli tosi suklaiset browniet, koska taikinaan tuli myös kaakaojauhoa. Namsmums! Iskäkin söi hyvillä mielin, mutta täytyy kyllä lopettaa sen suklaiden pöllimin omiin juttuihin… Niin, ja tuli näihin kans laitettua Baileysiä! Ikuinen missioni käyttää se hemskatin pullo loppuun.

Resepti by Doughmesstic.

Hei, minä täällä taas! Töiden ja työlään Capstonen kanssa (ja liikunta nyt vie tavan mukaan puolet vapaa-ajasta ja nukkuakin kait pitäis…) en ole hirveästi kehdannut blogata. Olen kyllä tyytyväinen siihen, että on työ, jossa riittää hommaa, ja että pääsin haluamalleni kurssille, mutta blogi on jäänyt nyt sitten taas jalkoihin. Se ei tietenkään tarkoita sitä, ettenkö olisi leiponut tai syönyt ulkona, ehei! Mutta sitä se tarkoittaa, että nyt on pakko bloggailla monta juttua kerralla, jotta ikinä pääsen eroon näistä posteista. Seuraavaksi siis vuoden 2011 ensimmäisiä herkkuja. Toivottavasti vielä näin helmikuun puolella muistan kaikki oikein…

Maissileipä

En ole usein tehnyt maissileipää, mutta pari kertaa on tullut kokeiltua ja kerran jopa jauhemixistä. Toisen kerran tein vegaanista maissileipää, josta tuli ihanaa! Eikä vähiten sen vegaanijuuston takia… Tälläkin kertaa juusto, tosin parmesan, oli pääosassa, sillä halusin käyttää iskän parmesan-köntin ennen kuin se menisi huonoksi. (Koluan usein iskällä käydessäni jääkaappia ihan vain tarkistaakseni, jos sieltä pitäisi jotain heittää pois. Viimeksi heitin pois homeisen homejuuston. )

Onneksi tämä parmesan oli vielä elossa ja toiminnassa, mutta olisi pitänyt lisätä reseptiin jotain mausteita, sillä nyt se jäi vähän valjuksi. Iskäkin valitti, ettei leipä maistunut miltään. Ei edes parmesan auttanut. Ehkä olisi pitänyt kokeilla sitä homejuustoa…ilman väärää hometta. Tai sitten pitäydyn vaan siinä vegaaniohjeessa. Joka tapauksessa, ohje täältä.

Suklaajäätelö

Okei, kuva ei mitenkään tee oikeutta jäätelölle, enkä kyllä itse asiassa minäkään tehnyt, koska en noudattanut ohjetta, mutta siis toisen kerran tein jäätelöä kuukauden sisään! Ja hyvää tuli! Tai no, ohjeen mukaan jäätelöön tulee käyttää tummaa suklaata, mutta koska tiesin iskän maitosuklaan ystäväksi niin vaihdon sen. Ei olisi todellakaan kannattanut, sillä jäätelö maistui lähinnä valjulle kaakaolle. Tyhmä minä. Note to self (noin miljoonatta kertaa): ei pidä mennä vaihtamaan niitä ainesosia resepteissä, jos ei ole niitä ennen kokeillut! No, ensi kerralla sitten tummaa! Kokeilen oikein 75-prosenttista! Koska siis ohje on helppo ja halpa. Eikä siis tartte jäätelökonetta, jos vaan muistaa aina n. puolen tunnin välein sekoittaa jäätyvää massaa. (Ja samallahan voi testailla, kuinka maku muuttuu pakastuksen aikana… Resepti löytyi joulun jälkeen tulleesta Vantaan Sanomista.

Kotitekoinen suklaakermajäätelö
Resepti by Markus Nikko

5 dl kuohukermaa
1 dl sokeria
5 keltuaista
100 g tummaa suklaata rouhittuna (eikä kannata käyttää alle 60 % suklaata, koska muutoin tulee tosi haalea maku, oma huom.)

Kiehauta kerma ja sokeri kattilassa. Kaada kuuma kermaseos keltuaisten päälle, sekoita huolella, kaada takaisin kattilaan ja kypsennä varovasti kunnes seos sakenee. Kaada kuuma kermaseos suklaan päälle, sekoita tasaiseksi ja jäähdytä. Kun seos on jäähtynyt, valmista jäätelökoneen ohjeiden mukaisesti. Muussa tapauksessa kaada seos astiaan ja pistä pakkaseen ja käy sekoittamassa sitä 15 minuutin välein, kunnes seos on jäätelön paksuista.

Kurpitsa-suklaabrownies

Kävin Lontoossa Belgiassa ollessani ja itse asiassa sieltä olisi vielä yksi vegaaniaiheinen posti tulossa. Anyhoo, toin sieltä kaksi tölkkiä kurpitsasosetta, koska se on paljon halvempaa siellä kuin Suomessa. Siitähän piti sitten tehdä sitä sun tätä. Yksi jälkkäri jäi kokeilemalta, kun jouluähkyssä piti jotain karsia, mutta onnistuin kuitenkin käyttämään molemmat tölkit. Ensin kokeilin kurpitsabrowniesien ohjetta. Kurpitsa toi brownieseihin jännän, juuresmaisen sivumaun, joka ei kuitenkaan ollut missään nimessä voimakas tai paha. Maku vaan ei ollut niin makea kuin yleensä ja rakennekin oli hyvin tiivis, ei kuitenkaan murenevainen. Vanhemmat tykkäsi eikä minustakaan tulos ollut mitenkään huono, mutten kyllä usko enää ohjetta kokeilevani. Kaikesta voi tehdä brownieseja, mutta kurpitsan jätän tästä lähin ihan muihin leivonnaisiin. Tosin näitä browniesejahan voisi vaikka väittää terveellisiksi, koska niissä on kasvista…

Olen laiskalla tuulella, joten ohje löytyy täältä. Sellainen huomautus kuitenkin, että käyttämäni tölkki oli isompi kuin ohjeen 15 unssia eli 318 grammaa. Täytyy siis olla tarkkana, minkäkokoisen kurpitsatölkin kanssa on liikkeellä. Tosin isompi tölkki ei haitannut, sillä “pohjista” sain tehtyä…

Kurpitsaleipä

kurpitsaleivän! Tölkin persuus liitti juuri puolikkaaseen ohjeeseen, jotka taas mahtuivat juuri ja juuri neljään sydänvuokaan. Lisäsin mausteita (mm. neilikkaa, kanelia ja maustepippuria) reilulla kädellä, koska halusin leipien todellakin olevan mausteisia. Ja hyviä niistä tulikin, sillä kurpitsasose antoi mehevyyttä ja jouluiset mausteet veivät mielen vielä noin kuukauden taakse. Resepti löytyi, jälleen kerran, eatmedelicious-blogista. Ja itse asiassa, tällaisen sydänkuvan avulla voinkin mitä mainioimmin toivottaa kaikille lukijoilleni oikein mahtavaa ystävänpäivää! Kaikki lukijani ovat tavallaan ystäviäni (ja moni heistä sitä onkin ihan oikeasti), koska käytte täällä aina kurkkimassa, mitä se Punapää nyt on saanut aikaan. <3

Vaikka ystävänpäivä onkin minusta hieman teennäistä (ystäviä voi muistaa koska vaan!) ja oikeastihan se on rakastavaisten päivä (eikä mielestäni sinkuille tarvitse tasa-arvon nimissä mitään omaa liputuspäivää, vaikka Anonyymien Sinkkujen mielestä niin pitäisi olla! ei sinkkuutta tarvitse yrittää pönkittää liputuksella!)…Okei, nyt vähän lipsuin aiheesta. Siis, toivottavasti kaikilla oli mukava viikonloppu mukava viikon päätteenä! Ja toivon joka tapauksessa hyvää ystävänpäivää kaikille niille, jotka sitä viettää (ja vaikkei itse vietä, niin se tyttöystävä saattaa viettääkin… ja muille: oikein mahtavaa maanantaita ja viikonalkua! Ja hei, enää alle viikko Speksin ensi-iltaan!

Vuotta 2011 on jo yksi kuukausi takana ja ihmettelenkin, että mitä tapahtui tammikuulle?? No, olinhan kuusta suuren osan vielä Belgiassa tentteilemässä, mutta kuitenkin. Nyt ollaan jo helmikuussa? Enää neljä viikkoa tärkeään presikseen, enää kolme ja puoli vuosijuhlaan ja ennen kuin huomaankaan, onkin jo pääsiäinen ja vappu ja kesä ja…iik, kohta pitää alkaa kirjoittaa graduakin! (Siis ensi syksynä.) Hmm, okei, ehkä nyt menen ihan hiukkasen asioiden edelle. Yritetääns elää tässä hetkessä ja itse asiassa vielä kerran menneessä vuodessa 2010.

Yritin kaivella blogia mahdollisimman tarkkaan ja laittaa viime vuoden leivonnaisia edes jonkinlaiseen järjestykseen. Vaikka loppupää viime vuotta olinkin pakosta leivontalakossa, niin kyllä sitä materiaalia oli taas ehtinyt kertyä niin, että parhaita annoksia olisi joistain kategorioista löytynyt enemmänkin kuin kaksi. Joten ihan hyvä, että vaihdossa tuli taukoa… Sanotaan, että tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistelee, mutta näin uuden vuoden alussa on ihan kiva katsoa vähän menneisyyteen ja että mitä sitä on tullut tehtyä. Viime vuoteen mahtui mukavia ravintolahetkiä niin Helsingissä, muualla Suomessa kuin ulkomaillakin, ja tietysti kymmeniä illanistujaisiin leivottuja herkkuja. Ja niitä ylimääräisiäkin juttuja… Uutuutena vegaanit herkut, joita on kyllä kiva tehdä ja tuntuu, että niitä voi syödä paljon paremmalla omallatunnolla.

Vuonna 2011 aion jatkaa leivontablogin pitämistä kuten ennenkin, mutta nyt kyllä vannon hidastavani tahtia enkä aio leipoa niin paljon, kuin viime kesänä. Tai jos leivon, niin sitten sillä kaikella täytyy olla joku muu loppusijoituspaikka kuin oma pakastin tai kaappi. No, olen jo pitkään luvannut iskälle leipoa hänelle kaikenlaista uutta pakkaseen ja putkiremppa iskee päälle maaliskuun puolivälistä lähtien. Sillon kun majailen taas Korsossa, niin on ainakin säilytystilaa! Sitten vaan olen myös itse samassa taloudessa niiden herkkujen kanssa, joten selkärankaa tulee taas harjoitettua (pitkästä aikaa).

Mutta siis, pitemmittä puheitta, esittelyyn vuoden 2010 parhaat ruoka- tai leivontakokemukseni. Päätin siis valita vaan kaksi parasta, jotka eivät välttämättä ole missään järjestyksessä.

Parhaat ravintolakäynnit

Pirkon Pirtti Saariselällä:bataatti-vuohenjuustolasagne

Olen käynyt Pirkon Pirtissä jo useita kertoja useiden Saariselälle suuntautuneiden hiihto- ja laskettelureissujen aikana ja pari vuotta sitten ravintola myös sai minut ihastumaan vuohenjuustoon taivaallisella salaatillaan. Eikä ravintola pettänyt nytkään, vaan illallinen oli huippu ihanan rempseästä tarjoilijattaresta (sama kuin kaksi vuotta sitten!) jälkiruoaksi tilaamaani Irish Coffeeseen. Vaikken enää kaipaa Saariselän hangille ne loppuun asti kuluttaneenani, niin ravintolan takia voisin joskus palatakin.

Royal Lines’n risteily Helsingin edustalla ja vuohenjuustolla kuorrutettua punajuurta

Ei mitenkään yllättävästi toinen mieleenpainuvimmista ravintolakokemuksista oli minun ja iskän nimipäivien kunniaksi tekemämme historiallinen risteily Helsingin edustalla viime heinäkuussa. Alkuun upea buffet-pöytä, joka sisälsi mm. marinoituja vihanneksia, leikkeleitä ja kylmiä sekä lämpimiä kaloja, sitten pääruokaa (jopa punajuuri maistuu hyvältä, kun sen kuorruttaa vuohenjuustolla) ja loppun vielä (tosin hiukan mitäänsanomaton) jälkkärikakku. Hyvää ruokaa, hyvää juomaa ja tietoa Venäjän tsaareista. Ei voinut viikko paremmin alkaa!

Parhaat ruoka-annokset

Yrttinen juustokohokas

Äitienpäivän kunniaksi valmistin tietysti äidille lounaan ja pääruoaksi valikoitui juustokohokas. Kohokkaat ovat aina vähän pelottavia (nouseeko? laskeeko? hmm, olenko ainoa, jolle tuli yhtäkkiä jotain ihan muuta mieleen? on mullakin ruokajutut…), mutta jos ei muulla niin aloittelijan tuurilla onnistuin taikomaan uunista kunnon kohokkaan! Hyvä, ettei puolet levinny uuniin. Tätä ruokaa aion ehdottomasti tarjota toistekin. Se itse asiassa sopisi nyt talviselle ilmalle paremmin kuin toukokuun helteille.

Uuden vuoden lounas 2010: täytetyt avocadot

Viime uutena vuotena valmistin alkupaloiksi täytettyjä avocadoja, joihin laitoin lisäksi mm. omenaa, katkarapuja ja brie- ja vuohenjuustoa. Vai vain vuohenjuustoa? Joka tapauksessa, aivan täydellisen ihana alkupala! Pitäisi syödä enemmän avocadoja.

Parhaat jälkkärit

Valkosuklaa-puolukkajäätelö

En ole enää vähään aikaan ostanut jäätelöä, mutta olen kyllä tehnyt sitä itse pariinkin kertaan. Ja tästä lähin taidan hoidella iskälle kotitekoiset jäätelöt ensi kesäksi. Valkosuklaan makeus yhdistettynä puolukoittein happamuuteen, oi nams! Niin helppoa ja ilman lisäaineita. Olen varmaan maailman ainoa ihminen, joka oikeasti voisi olla innoissaan häälahjaksi saadusta jäätelökoneesta.

Mangoinen crème brûlée

En ole useasti kokeillut crème brûléen tekemistä, mutta äidin synttärien kunniaksi halusin kokeilla mango-versiota. Oi nam! Vähän kevyempi versio kuin alkuperäinen crème brûlée (hitto, vihaan noiden aksenttien kirjoittamista), mutta varmasti yhtä maistuva! Täytyy joskus kokeilla tehdä tuota vaikka omenasta tai ananaksesta.

Parhaat makeat leivonnaiset

Kuivattu hedelmä-pähkinäkakku

Vannon, että teen tätä kakkua vain lahjaksi ja vain tooodella tärkeille ihmisille. Kakun ainesosat (kuivatut hedelmät ja pähkinät, joita tulee kilokaupalla) kun maksavat mansikoita ja mannaryynejä. Lopputulos on kuitenkin todella ihanan makea, tahmea ja rouskuva samaan aikaan. Niin addiktoivaa, että tekemisen jälkeen se on parasta lahjoittaa muualle. Ellen sitten ole lähdössä Lappiin hiihtämään. Aivan täydellistä evästä pitkille retkille energiaa antamaan!

Maailman mahtavin juustokakku

Tästä toisesta parhaan leivonnaisen paikasta kävi kisaa kaksi melko samanlaista kakkua: oheinen suklainen cappuccino-piparitaikinajuustokakku kaverin tupareihin kesän lopulla/alkusyksystä sekä maaliskuussa vaihtariopiskelijoilleni tekemäni samantapainen, öh, kevyhkö herkku (tosin ilman tuota piparitaikinakerrosta). Päätin, että tuo piparitaikinalevynen tuossa kaiken komeuden päällä oli piste i:n päälle (ja varmistus järkyttävästä sokerikoomasta), joten valitsin sen tämän “kisan” voittajaksi. Hmm, pitänee tehdä tästä kakusta joku perinne ja tarjota sitä tämänkin vuoden vaihtareilleni…

Parhaat suolaiset leivonnaiset

Pinaattibrownies

Molemmat parhaat suolaiset leivonnaiset ovat ehkä vähän yllättäen pinaattisia! Ensialkuun brownies ja sitten leipä. Jep jep, brownies tarkoittaa tässä nyt siis vain leivontapaa (samantapaiset ainekset ja samanlainen vuoka ja paistoaste), muttei tietenkään niin paljon sokeria, rasvaa tai suklaata nyt varsinkaan. Suklaata ja pinaattia, brr… Tein kesällä vahingossa liian löysää kun käytin enemmän pinaattia kuin ohjeessa, mutten lisännyt yhtään enempää jauhoja. Oops! Näitäkin täytyy tehdä joskus tässä uudestaan! *personal note*

Pinaattileipä

Pinaattileipä ei välttämättä kuulosta hyvältä, mutta on se! Vähän vihanneksia leivän sisään, niin koko komeus on paljon mehevämpää ja muutenkin herkullisempaa. Eikä tartte niitä rehuja (eikä mitään muutakaan) päälle vaan leipää voi pistellä poskeensa ihan pelkästään. Vitsi, tuohon leipäänhän menee juuri sopivasti 30 grammaa juustoraastetta ja iskällähän on vielä se parmesanjuustopalan köntti jäljellä jääkaapissa. Hmm!

Paras herkku

Speculoos-tahna

Oli pakko vielä laittaa ylimääräinen kategoria tähän loppuun ja siinä kategoriassa on vain yksi herkku ylitse muiden: belgialainen speculoos-tahna. Mönjä on siis kuin joulupipareilta maistuvaa levitettä, jota voi käyttää kuten maapähkinävoita tai Nutellaa: leivonnassa, jäätelön kanssa, paahtoleivällä, suoraan purkista… Toin tätä herkkua Belgiasta yhteensä n. kilon tavallista laatua, sitten n. 300 grammaa valkosuklaa-speculoosia ja n. 300 grammaa rapeaa speculoosia. Ei ihme, että meitsillä oli 6,5 kiloa ylimääräistä…

Huh, olipas makea vuosi! Tänä vuonna voisi koettaa vähän rajoittaa…ehkä. Sitä ei tiedä, mitä tänä vuonna tuleekaan tapahtumaan, mutta hyvältä se ainakin vaikuttaa kiinalaisen horoskoopin mukaan! Tänään kun alkaa jäniksen vuosi ja meikäläinen on jänis ja sain tänään tietää saaneeni upean uuden duunin! Joten jos jo eka päivä oli näin hyvä, niin mihin se tästä vielä kehittyykään? Joka tapauksessa, hyvää helmikuun alkua kaikille!